Musô Shinden Ryû iaido

Iaido on vanhoihin japanilaisiin miekkailutaitoihin pohjautuva budolaji, jossa harjoitellaan yksin japanilaisella miekalla (katana) tehtäviä liikesarjoja: miekan vetoa, eri lyöntejä ja miekan palautusta tuppeen.

Iaido on kiehtova, harrastajaansa fyysisesti ja henkisesti kehittävä laji, jonka juuret ovat Japanin vuosituhantisessa kulttuurissa. Iaido ei ole urheilulaji, päinvastoin kuin toinen japanilainen miekkailulaji kendo; se ei myöskään tähtää toisen ihmisen surmaamiseen tai vahingoittamiseen. Iaidon harjoittelija ei pyri voittamaan toisia, vaan itsensä, sekä pyrkii harjoittelullaan sopusointuun itsensä ja ympäristönsä kanssa.

Pääopettajamme on japanilainen Takada Gakudo sensei.

Näin aloitat harjoittelun

Musô Shinden ryû iaidon perusharjoittelun voi aloittaa alkuvuonna (tammi-helmikuu) ja syksyllä (syyskuu).

Tiedustele aloitusta osoitteesta: iaido [at] hikari.fi

Iaidoharjoituksia voi myös käydä katsomassa avoimet ovet -periaatteella sopimalla ensin käynnistä.

Alkeiden harjoitteluun tarvitset liikkumiseen sopivan asun. Perusharjoitteluun soveltuvan puumiekan saat aluksi lainaan seuralta. Pehmeät polvisuojat (lentopallo- tms.) ovat harjoittelussa pakolliset, sillä harjoittelu tapahtuu kovalla lattialla. Sormukset, kellot, kaulakorut ja muut ylimääräiset esineet, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoja, on poistettava ennen harjoitusta. Harjoittelu tapahtuu paljain jaloin.

Budoasun ja puumiekan hankkiminen tulee aiheelliseksi heti harjoittelun aloittamisen jälkeen. Seura ohjeistaa varusteiden hankinnassa ja mitoittamisessa.

Alkeiskurssi harjoittelee samoilla vuoroilla kuin edistyneet harjoittelijat. Harjoitusajat- ja paikat löydät tältä sivulta alempaa.

Perjantain vapaiden harjoitusten osalta pitää sopia ohjaajien kanssa erikseen mikäli alkeisharjoituksia järjestetään silloin.

Iaidon harjoittelun ikäraja on 18 vuotta.

Näin aloitat harjoittelun

Harjoitusajat ja -paikat

Tiistaisin klo 19:00 – 21:00
Åshöjdenin koulu, Sturenkatu 6, Helsinki

Keskiviikkoisin klo 19:00 – 21:00
Töölön ala-aste, Töölönkatu 41-45, Helsinki

Perjantaisin klo 18:00 – 20:00
Aleksis Kiven peruskoulu, Porvoonkatu 2, Helsinki

———————————

———————————

———————————

Jäsen- ja harjoitusmaksut

Vuoden jäsenmaksu: 30 €

MSR-iaidon kausimaksu: 100 € / 6kk

Yhteensä: 230 € / vuosi.

(sis. 3 harjoituskertaa / viikko)

Iaidoleirit, lomakkeet, Jodo

Tulevat iaidoleirit

Tiedotamme harjoittelijoitamme tulevista iaidoleireistä. Löydät tulevat leirit myös Suomen Iaidoliiton sivuilta.

Lomakkeita ja paljon muuta

Suomen Musô Shinden Ryû Yhdistyksen sivuilta löydät graduointi-ilmoittautumislomakkeet sekä paljon tietoa Muso Shinden ryu iaidosta.

Jôdô-harjoitukset

Takada sensein opettamaa Shindô Musô ryû jôdô -haaraa harjoitellaan iaidon ohessa sovittuina päivinä. Jôdô-harjoitteluun voivat osallistua kaiken tasoiset iaidon harjoittelijat.

Harjoittelu

Harjoittelu

Iaidoa harjoitellaan käyttäen aitoa japanilaista miekkaa (katana), teroittamatonta harjoitusmiekkaa (iaito) tai puumiekkaa (bokken). Lajia voi harrastaa kuka tahansa iästä, sukupuolesta ja fyysisestä kunnosta riippumatta.

Ylivoimaisesti suurin osa harjoittelusta on yksin miekalla tehtäviä puolustuksellisia liikesarjoja, yhtä tai useampaa kuviteltua hyökkääjää vastaan; näitä liikkeitä on vuosisatojen varrella kehitetty mitä erilaisimpia tilanteita varten. Edistyneemmät harjoittelijat voivat harjoitella myos pareittain tehtäviä liikesarjoja ja erilaisia leikkaamistekniikkaa; esimerkiksi olkinippuja katkomalla (tameshigiri).

Iaidon jokaisella liikkeellä on yksityiskohtaisesti määrätty oikea muotonsa, joka pyritään loputtomalla harjoittelulla saavuttamaan. Harjoittelu ei kuitenkaan ole tyhjän muodon jäljittelyä, vaan harjoittelijan tulee olla täysin keskittynyt liikkeen sisältöön siten, että hän voi itse asiassa nähdä kuvitellun vastustajansa. Tavoitteena on ponnistukseton mutta täydellisen kehittynyt tässä-ja-nyt mielentila, jolloin harjoittelija on täysin tietoinen itsestään ja ympäristöstään (zanshin).

Historia

Rautaisia miekkoja on valmistettu Japanissa ainakin 300-luvulta lähtien, ja jonkinlainen miekkailutaito on ilmeisesti yhtä vanha. Varhaisina aikoina miekkaa kannettiin vyöstä ripustettuna teroitettu puoli alaspäin. Tällaisesta miekasta käytetään nimeä tachi.

Katana on tachia yleensä hieman lyhyempi miekka, jota kannetaan vyöhön pistettynä, teroitettu puoli ylöspäin. Katana alkoi yleistyä 1300-luvulta lähtien ja syrjäytti vähitellen tachin lähes kokonaan. Katana sopii paremmin jalkamiehelle ja se voidaan kantotapansa takia vetää nopeasti ja tehokkaasti esiin siten, että veto sinänsä muodostaa ensimmäisen lyönnin.

Miekan nopeaa vetämistä tiedetään harjoitetun systemaattisesti miekkailun erillisenä osa-alueena jo 1500-luvun alkupuolella. Tästä taidosta käytetään nimeä iaijutsu (muiden nimien ohella) ja sen tarkoitus oli puhtaasti käytannöllinen: surmata vastustaja mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Historia

Iaidon varsinaisena perustajana pidetään samuraita nimelta Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu (n. 1546-1621). Useimpien nykyisin harjoitettavien iaidon koulukuntien juuret juontavat häneen. Jo hänen arvellaan korostaneen myös miekkailutaidon henkistä puolta.

1600-luvun alkuvuosina Tokugawa-suku alisti koko Japanin valtansa alle ja maassa alkoi pitkä rauhankausi vuosisatoja kestäneiden sisällissotien tauottua. Kun taistelutaitojen käytännön tarve väheni, alettiin kiinnittää enemmän huomiota niiden merkitykseen tienä henkiseen kehitykseen. Iaijutsusta (jutsu = taito, tekniikka) alkoi vähitellen kehittyä iaido (do = tie); tärkeäksi tuli liikesarjan puhtaus ja harjoittelijan henkinen asenne, samalla kun harjoittelun käytannöllinen, sotainen merkitys väheni. Tämä kehitys heijastui myös liikkeiden ulkoasuun. Nyky-iaido on ulkoisesti hyvin muodollinen laji, kuten japanilainen jousiammunta (kyudo), jota se monessa suhteessa muistuttaa.

Alkuperäisiä sotaisia taitoja ylläpitäviä iaijutsukoulukuntia on Japanissa edelleen olemassa, mutta niiden harrastajia on vähän ja Japanin ulkopuolella tuskin lainkaan. Iaidon harrastus on sen sijaan lisääntynyt tällä vuosisadalla voimakkaasti sekä Japanissa että muualla maailmassa.

Iaidoa on Suomessa harjoiteltu 1970-luvun alkupuolelta lähtien, aluksi aikidoseuroissa ja eräissä karateseuroissa. Iaido on kuitenkin itsenäinen budolaji, jonka harjoittelu ei vaadi kokemusta muista lajeista. Merkittävin asema lajin tunnetuksi tekemisessä täällä on ollut nyttemmin Japaniin palanneella Pohjoismaiden aikidon pääopettajalla Toshikazu Ichimuralla, jolla on korkea arvo myos iaidossa. Viime vuosina tärkein iaidon opettaja on ollut Japanissa asuva iaidomestari Takada-sensei (kuvassa). Iaidon harrastusta kehittämään on vuonna 1986 perustettu Suomen Iaidoliitto ry.

Muso Shinden ryu iai keito (Goto ha -päämieslinjaus Takada Gakudo -sensein mukaan)

Muso Shinden ryu iai keito (Goto ha -päämieslinjaus Takada Gakudo -sensein mukaan)

  1. shodai Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu
  2. nidai Tamiya Heibee Narimasa
  3. sandai Nagano Muraku Nyudo Kinrosai
  4. yondai Momo Gunbee no Jo Mitsushige
  5. godai Arikawa Seizaemon Munetsugu
  6. rokudai Banno Danemon Nobusada
  7. shichidai Hasegawa Chikara no Suke Eishin (Hidenobu)
  8. hachidai Arai Seitetsu Kyonobu
  9. kyudai Hayashi Rokudayu Morimasa
  10. judai Hayashi Yasudayu
  11. juichidai Oguro Motoemon Kiyokatsu
  12. junidai Matsuyoshi Sadasuke Hisanari
  13. jusandai Yamakawa Kyuzo Yukimasa
  14. juyondai Shimomura Moichi Sadamasa
  15. jugodai Tsubouchi Seisuke Nagazumi
  16. jurokudai Shimamura Uma no Jo
  17. jushichidai Hosokawa Yoshimasa
  18. juhachidai Nakayama Hakudo (Hiromichi)
  19. jukyudai Matsuo Kempu (Hiroshi)
  20. nijudai Takada Gakudo (Shigeru)

Katat

Musô Shinden Ryû Iai 夢想神傳流居合

Shoden – Ômori Ryû (初伝 – 大森流)

  1. Shohatsutô 初発刀
  2. Hidaritô 左刀
  3. Migitô 右刀
  4. Ataritô 当刀
  5. Inyôshintai 陰陽進退
  6. Ryûtô 流刀
  7. Juntô 順刀
  8. Gyakutô 逆刀
  9. Seichûtô 勢中刀
  10. Korantô 虎乱刀
  11. Nukiuchi 抜打
  12. Hizagakoi 膝囲

Chûden – Hasegawa Eishin Ryû (中伝 – 長谷川英信流)

  1. Yokogumo 横雲
  2. Toraissoku 虎一足
  3. Inazuma 稲妻
  4. Ukigumo 浮雲
  5. Yamaoroshi 山颪
  6. Iwanami 岩浪
  7. Urokogaeshi 鱗返
  8. Namigaeshi 浪返
  9. Takiotoshi 滝落
  10. Nukiuchi 抜打

Okuden 奥伝 (tatehiza 立膝)

  1. Kasumi 霞
  2. Sunegakoi 臑囲
  3. Shihôgiri 四方切
  4. Kozume 戸詰
  5. Kowaki 戸脇
  6. Tanashita 棚下
  7. Ryôzume 両詰
  8. Torabashiri 虎走
  9. Itomagoi 暇乞
  10. Itomagoi 暇乞
  11. Itomagoi 暇乞

Okuden 奥伝 (tachiwaza 立業)

  1. Yukitsure 行連
  2. Tsuredachi 連達
  3. Sômakuri 惣捲
  4. Sôdome 総留
  5. Shinobu 信夫
  6. Yukichigai 行違
  7. Sodesurigaeshi 袖摺返
  8. Moniri 門入
  9. Kabezoe 壁添
  10. Ukenagashi 受流

Tachiuchi no kurai (太刀打之位)

  1. Deai 出合
  2. Kobushidori 拳取
  3. Zetsumyôken 絶妙剣
  4. Dokumyôken 独妙剣
  5. Tsubadome 鍔留
  6. Ukenagashi受流
  7. Mappô 真方

Batto-ho (抜刀法)

  • 1 – 10 tekniikkaa

Tsumeai no kurai (詰合之位)

  • 1 – 8 tekniikkaa

Tojutsu (刀術)

  • 1 – 5 tekniikkaa

Nippon Iaido Kyôkai Tôhô (日本居合道協会刀法)

  1. Musô Shinden Ryû – Korantô (夢想神傳流 – 虎乱刀)
  2. Musô Jikiden Eishin RyûYukichigai (無双直傳英信流 – 行違)
  3. Shinshin Sekiguchi Ryû – Tôrôken (新心関口流 – 蟷螂剣)
  4. Mugai Ryû – Musôgaeshi (夢外流 – 夢想返)
  5. Hôki Ryû – Mukôzume (伯耆流 – 向詰)

Takada sensei opettaa myös:

Keishi-chô Ryû Iaido (警視廰流居合道)

  1. Asayama Ichiden Ryū – Maegoshi (浅山一伝流 -前腰))
  2. Shindō Munen Ryū – Musōgaeshi (神道無念流 -夢想返)
  3. Tamiya Ryū – Mawarinuki (田宮流 -回抜)
  4. Kyōshin Meichi Ryū – Migi no teki (鏡心明智流 – 右之敵)
  5. Tatsumi Ryū – Shihō (立身流 – 四方)

Ôno-ha Hôki Ryû Iaido (大野派伯耆流居合道)

Omote roppon (表六本)

  1. Osae nuki (押抜)
  2. Kotegiri (小手切)(
  3. Kiritsuke (切付)
  4. Nukidome (抜留)
  5. Tsukidome (突留)
  6. Shihôkanegiri (四方金切)

Chûdan / Oku no kata (中段)

  1. Hizazume (膝詰)
  2. Mune no katana (胸之刀)
  3. Oikake nuki (追掛抜)
  4. Kaeri nuki (返リ抜)
  5. Issasoku (一乍足)
  6. Mukôzume (向詰)
  7. Nakarôga (長廊下)
  8. Kissakigaeshi (切先返)
  9. Shihôzume (四方詰)

Mugai Ryû Iaido (無外流居合道)

Seiza no bu (正座の部)

Goyô (五用)

  1. Shin (真)
  2. Ren (連)
  3. Hidari (左)
  4. Migi (右)
  5. Sha (捨)

Goka (五箇)

  1. Suigetsu (水月)
  2. Inchûyô (陰中陽)
  3. Yôchûin (陽中陰)
  4. Hibikigaeshi (響き返)
  5. Hazumi (破図味)

Tachiwaza no bu (立技の部)

Hashirigakari (走り懸り)

  1. Maegoshi (前腰)
  2. Musôgaeshi (夢想返し)
  3. Mawarigakari (廻り懸り)
  4. Migi no teki (右の敵)
  5. Shihô (四方)

Go-ô

  1. Munezukushi (胸尽し)
  2. Enyô (円要)
  3. Ryôguruma (両車)
  4. No-okuri (野送り)
  5. Gyokkô (玉光)

Naiden (内伝)

  1. Sangyô itchi (三行一致)
  2. Kami-no-to (神門)
  3. Banpôki-ittô (万法帰一刀)

Wakizashi no kata (脇差之形)

  1. Kiridome (切留)
  2. Tsukidome (突留)
  3. Ukenagashi (受流)
  4. Kiriage (斬上)
  5. Kuraizume (位詰)
Katat